sivut


-------

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

We can dance forever

En vaan voi uskoa, et se meidän tanssishow oli eilen ja nyt se on oikeesti ohi.
Ennen esityksen alkamista olin ihan paniikissa enkä pystyny miettimään mitään kunnolla, kun ajatukset harhaili vaan pian alkavassa show'ssa! Mun soolo oli järjestyksessä toisena ja se oli eka tanssi, jossa siis olin tossa esityksessä lavalla. Voitte vaan kuvitella kuin kauheeta on odottaa heti alkusoundeista lähtien, et kohta pääsee yksin lavalle.
Kun olin tanssinut mun soolon, meinasin heti alkaa itkemään pelkästä helpotuksesta! Onneks sain sentään pidettyä itteni koossa, koska edessä oli vielä 11 muuta tanssia vedettävänä.
Esitys oli ihan sanoinkuvaamaton kokemus ja oltiin me kyllä aika mahtavia! Show'n loputtua mun tunteet alkoki sit aika nopeesti purkaantua hysteerisenä itkuna, koska oon tällanen säälittävän yliherkkä itkupilli. Olin niin onnellinen onnistuneesta esityksestä ja surullinen sen loppumisesta! Lisäksi sain niin paljon kehuja ihan henkilökohtaisesti ja koko ryhmälle, että eihän sellasta tällanen herkkä ihminen kestä ollenkaan! En haluaisi ikinä vaihtaa ryhmää, koska kaikista meidän ryhmäläisistä on tullut niin iso ja tärkeä osa mun elämää.

Tuhannet kiitokset teille kaikille, jotka tulitte katsomaan. ♥

Aamulla heräillessä mun silmiin osui ensimmäisenä pöydällä olevat kukkaset, jotka eilen sain, ja seinällä oleva kuvakollaasi, jonka Janina mulle antoi. Sen teksti "we can dance forever" viimeistään sai mut taas liikuttumaan kyyneliin asti, mikä on tietenkin varsin hyvä hoitaa heti ensimmäisenä herätessä. Voi Janina ♥
Nyt meillä on vuodenvaihteeseen asti taukoa tanssista ja oon kovin epävarma sen jälkeisestä suunnasta. Jonnekin on pakko päästä tanssimaan! Nyt ennen joulua ajattelin väsätä muutaman koreografian ihan omaksi iloksi, koska vapaa-ajan määrä lisääntyy ja tanssin puute kasvaa.



2 kommenttia:

Kiitti kommenteista!(:
Sanni&Lotta