sivut


-------

torstai 23. elokuuta 2012

True survivals

Olipa kerran kaksi ystävystä nimeltään Lotta ja Sanni. Ystävykset olivat jo kauan suunnitelleet telttaretkeä läheisen lammen rannalle. Eräänä päivänä he sitten päättivät toteuttaa suunnitelmansa ja yöpyä tämän pikkuisen lammen äärellä, metsän kaartuessa suojaavasti ympärille. Kun kaikki tarvittava oli pakattu mukaan, sai retki alkaa.
Kun tytöt olivat päässeet perille määränpäähänsä, he purkivat kamppeensa ja pystyttivät teltan. Koska oli jo ilta, he päättivät lähteä hakemaan metsästä polttopuita nuotioin sytytystä varten. Metsässä he kohtasivat ongelman: kaikki maassa olevat puut olivat jo kasteen peitossa ja näin ollen kelvottomia nuotion sytykkeiksi. Viisaina tyttöinä he eivät repineet vielä puussa olevia oksia, vaan jatkoivat etsintöjä. Lopulta Lotta löysi kuivia oksia ja alkoi katkoa niitä sopivan mittaisiksi. Tällä välin Sanni oli löytänyt vadelma kasvuston ja poimikin jo marjoja mitä innokkaimmin.
Teltalle palattuaan valkeni tytöille toinen ongelma: nuotio ei ottanut syttyäkseen edes erikseen siihen tarkoitukseen keksityllä sytyttimellä. Onneksi Lotta näppäränä keksi ratkaisun ja haki nuotiolle vielä kasan koivun tuohta. Niiden avula nuotion sytytys sujui kuin tanssi.
Illan jo uhkaavasti pimetessä olivat tytöt onnistuneet sytytyksessä. Nuotio ritisi ja rätisi  heidän välissään, kun he paistoivat sillä maukkaita vaahtokarkkeja. Tulen vielä loimutessa iloisesti kävivät he lammen rannalla pesemässä kasvoiltaan päivän rasitukset.
Kun Lotta ja Sanni päättivät lopulta sulkeutua teltan kyseenalaiseen lämpöön, he päättivät vielä talloa sammuksiin liiaksi hohkaavan hiilloksen. "Eihän tämä edes ole kuuma" Sanni totesi astuttuaan hiillokseen ensimmäisenä. Pienen arastelun jälkeen Lottakin astui hiillokseen ja he lämmittelivät vielä tovin varpaitaan ennen telttaan menoa.
 Teltassa he olivat päättäneet vielä katsoa hauskan elokuvan Lotan mukaan ottamalla kannettavalla DVD-soittimella. Hyvään alkuun he pääsivätkin, mutta kesken nauruntäyteisen kohtauksen soittimesta loppui virta. Tytöt koittivat josko virta kuitenki riittäisi, mutta heidän käynnistäessään laitteen uudelleen, sammui se lähes saman tien. Pettyneinä he kaivautuivat makuupusseihinsa ja aloittavat matkan höyhensaarille.
Oli aikainen aamu. Sanni ja Lotta heräsivät värinään teltan lattialla. Herätys soi korvia huumaavasti. Kuoriutuessaan makuupusseista kuin perhosen toukat koteloistaan, he joutuivat kohtaamaan kolean ilman ja silmiä häikäisevän kirkkauden. Hetken silmien räpyttelyn jälkeen he kuitenkin vaatettivat ja alkoivat koota tavaroitaan teltan ympäriltä. Teltan tyhjennettyään ja kamppeet satulaukkuihin ahdettuaan, he ratsastivat uljailla ratsuillaan auringon nousuun.
Sen pituinen se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitti kommenteista!(:
Sanni&Lotta